Metsälinnan kartanon rakennutti asessorinleski Sigrid Furuhjelm vanhuudenkodikseen vetäydyttyään Honkolan kartanon omistajuudesta. Sigrid Furuhjelmin puoliso koki veljensä tavoin väkivaltaisen kuoleman sisällissodan tapahtumissa 1918. Sigrid jäi hoitamaan Honkolan kartanoa. Myöhemmin hän luovutti tilan hoitovastuun seuraavalle sukupolvelle.
Rakennustyöt Metsälinnassa aloitettiin 1920-luvun lopulla ja talo valmistui 1932. Talo rakennettiin viiden torpan maille. Tilalla oli lypsykarjaa ja viljeltiin viljaa. Aikanaan tilan rakennuskantaan kuuluivat navetta ja viljankuivaamo sekä työväen rakennukset, joista osa on edelleen pystyssä.
Sigrid Furuhjelm kuoli 96-vuotiaana 1968. Tästä lähtien talo on ollut sukulaisten vapaa-ajanasuntona. Viimeksi talon omisti Sigridin pojantytär, joka vuonna 2008 päätti myydä rakennukset.
Kaksikerroksinen rakennus, pinta-ala yhteensä lähes 500 neliötä, edustaa klassismia ja sen on suunnitellut arkkitehti Stenius. Päärakennuksen alaosa on rakennettu tiilestä ja yläosa pystyhirrestä. Pinta on rapattu. Pihaa ympäröi vanha kiviaita.
Kartanon uusi elämä
Metsälinnan kartanon hankki omistukseensa Urjalan Metsälinna Oy.
Pihapiirissä on jäljellä puuvaja, sauna sekä huussi, joka on vanhin pihan rakennuksista. Vähän kauempana tontilla sijaitsevat työväen asunnot sekä entisen torpan navetta, joka on rakennettu 1800-luvun puolella.
Rakennukset olivat päässeet jo melko huonoon kuntoon ja vaativat kunnostusta. Työt aloitettiin helmikuussa 2008 kaatamalla kiviaidan ulkopuolelta puita, jotta saatiin autoille parkkipaikka. Vasta ilmojen lämmittyä keväällä päästiin tekemään korjaustöitä itse kartanorakennuksessa. Vanhoja pintoja purettiin, samoin vanha piippu, jonka paikalle saatiin kuilu ilmastointi- ja sähköputkille.
Purkutyöt tehtiin omin voimin, samoin pintatyöt. Ammattimiehiä on käytetty erityisosaamista vaativista kohteissa kuten ulkoseinien rappauksessa sekä sähkö- ja putkitöissä. Lisäksi apuna on ollut kaksi kirvesmiestä.
Tonttiin kuuluneeseen peltoon upotettiin 800 m putkea maalämpöä varten. Koneisto sijoitettiin rakennuksen alle kellariin. Lämmönlähteinä huoneissa ovat vanhat patterit, jotka jo 30-luvulta lähtien ovat luovuttaneet lämpöä. Sisustuksessa on haluttu säilyttää talon henki ja remontoida vanhaa kunnioittaen.